Uudet tuulet puhaltaa

Hellurei ja hellät tunteet! Seurattuani jonkin aikaa paria erinomaista blogia( patented, ja nelliinan vaatehuone), totesin, että minäkin haluan! Aloitin vähän vakavammalla osastolla, opiskeluihini liittyen ympäristöä koskevalla blogilla (world 404). Pian törmäsin seinään, koska ah niin ihana pinnallisuus, pääsi valloilleen. Jotenkin world 404 otsikon alle ei voi kirjoittaa, mitä söpöä laitoin päälle. pidemmittä puheitta, tervetuloa!

Diskopipon ostin Lontoosta uutena vuotena. Kannattaa käydä Camdenista katsomassa, siellä löytyy vaikka mitä ihanaa! Kuten päällä oleva mekkoni. Tää on aika lyhyt, ja alla oleva valkoinen alusmekko tuli mukana. Alusmekon reunassa on röuhelöä, mikä mukavasti levittää muutenkin säkkimäistä mekkoa.

Tänään oli joka-aamuinen vaatekriisi, mutta sain silti jotain söpöä aikaiseksi. HM:n kesämekko toimii myös talvella, mustat sukkikset vain alle (Seppälä). Tosta kuosista tulee auttamatta mieleen piknik-liina, mikä mukavasti muistuttaa kesästä. Mekon yläosa on avonainen, joten yleensä laitan jonkun neuleen tai teepparin sen päälle. Musta teeppari on kanssa henkkamaukalta ja neuletakki tarttui mukaan Lontoosta (samalla reissulla olin ostanut ekassa kuvassa näkyvän pipan). Lopputulos oli niin tyttömäistä, että laitoin tukankin vain puoliksi auki. Kutrit heilumaan! Tähän asuun olisi mennyt hyvin puiset helmet, mutta aika loppui kesken.

Katsoin toissapäivänä elokuvan nimeltään Little Miss Sunshine. Valehtelematta voin sanoa, että kyseessä oli yksi parhaimmista näkemistäni elokuvista. Kyseessä on roadtrip elokuva, jossa hajonnut perhe yrittää puhaltaa samaan hiileen. Kuulostaa kliseiseltä, mutta tässä elokuvassa juoni toimii. Henkilöhahmot ovat uskottavia, sillä näyttelijät suoriutuvat loistavasti (Alan Arkin voitti oscarin sivuroolistaan, kärttyisenä isoisänä) sekä käsikirjoitus oli nerokkaasti kirjoitettu (alkuperäiskäsikijoitus pokasi toisen oscarin). Musiikki elokuvassa on upeaa, varsinkin matkan alussa soiva Sufjan Stevensin Chicago. Eikä tarvitse pelästyä, musiikeista soitetaan vain instrumentaaliosioita. Itse ainakin inhoan elokuvia, joissa kailotetaan 'syvällisiä' sanoituksia. Kyllä, tajuan että joku henkilö on surullinen, kun voivoi tyttöystävä jätti, en tarvitse Keania taustalle laulamaan miten kaikki kusee. Nerokas elokuva, suosittelen lämpimästi
Kuva lainattu täältä